Malmin lentokenttä

 

Malmin lentokentän pohjavesi

Destian ja Siton rakennettavuus- ja hulevesiselvityksissä todetaan, että "pohjavesi on 1m maanpinnan alapuolella" ja ehdotetaan rakennettavuuden parantamiseksi syvästabilointia ja tarvittaessa maa-aineksen vaihtoa. Syvästabilointi tarkoittaa 50 cm paksua betonipilaria 1m välein sekä 2 metrin sepelikerrosta kiitorata-alueelle.

 

Lentokentällä on metrin syvyydessä 49 km pitkä salaojaverkosto, joten toteamus pitää paikkansa, mutta nykyisessä arvioinnissa käytetty mittaputkimenetelmä kertoo ainoastaan veden korkeuden (-1 m) mutta ei sen määrää.

 

Pohjavesiselvitys kokonaisuudessaan on tekemättä eikä pohjaveden määrää tai virtausta ole huomioitu suunnitelmissa. Pohjavettä ja sen virtausta selvitettiin 1930-luvulla kenttää suunniteltaessa, ja myöhemmin 1960-luvulla. Jääkauden aikainen ruhjelaakso johtaa Tattariharjulta lentokentän alueelle ja ruhjelaaksossa virtaa maanalainen joki. Vesimäärä on jopa 1200 m3 vuorokaudessa; yli 2 tankkiautollista tunnissa.

 

Tattariharjun lähde, joka sijaitsee poikittaisen kiitoradan päässä, on Helsingin kriisiajan tärkein vedenottamo. Longinojan lähde jäi kenttää rakennettaessa kiitoratojen alle. On huomattava, että vain pieni osa pohjavedestä on saven yläpuolella nk. orsivetenä (metrin syvyydessä). Suurin osa vedestä virtaa lentokentän ali saven alla olevassa moreenikerroksessa ja päätyy lentokentän jälkeen Malmin ja Tapaninvainion savikkoalueiden kautta Vantaaseen.

 

Kaavailtu syvästabilointi pysäyttää veden virtauksen ja ympärivaikutusten arviointi (YVA) on tekemättä. Tattariharju on huomattavasti lentokenttää korkeammalla eli vesi nousisi kentällä maanpinnalle. Ensin kastuisivat suojellut lentokenttärakennukset ja seuraavaksi lainehtii Tattarisuon teollisuusalue. Teollisuusalueella on useita kaapelikaivoja, joiden kannet jo nyt kirjaimellisesti lentävät ilmaan kaivojen tulviessa, teollisuusalueella ei ole riittävää salaojitusta.

 

Tampereella vastaava rakennushanke haudattiin 2016 (https://demokraatti.fi/uusi-kaava-sailyttaa-pispalan-kiistellyt-ryytimaat-tampereella). Syynä olivat arvaamattomat ympäristöriskit paineisen pohjaveden tulvimisesta.

 

Lähteet:

Raportti Rakentaminen Malmin lentokentälle vaarantaa pohjaveden virtauksen.pdf ja lähdeviittaukset muihin julkaisuihin löytyvät täältä www.notesco.net/malmi/